5 asiaa, jotka sinun pitäisi oppia pohjoismaisesta kauneudesta ja elämäntyylistä

mitä eläminen Pohjoismaissa on opettanut minulle

1. Kyse ei ole pelkästään esiintymisestä

Suomessa kasvamisesta, olen oppinut, että ei ole kyse pelkästään siitä, että näyttää upealta 24/7. Ruokakauppaan voi mennä verkkareissa, näyttää hikiseltä ja rähjäiseltä salilla, jättää hiustenpesun ja meikin väliin, kun siltä tuntuu – ja ulkoilla. Voit (suurimman osan ajasta) olla oma itsesi ja ihmiset eivät nosta kulmakarvoja (maaseudulla he, mutta uteliaisuudesta!). Epäterveelliset kauneusstandardit eivät ole menestymisen vaatimuksia, voit näyttää itseltäsi, Jos olet terve ja teet hyvää työtä.

2. Kohtuus on avain

kohtuudessa nähdään kaiken hyve. En usko, että suomalaiset kuluttavat kahvia kohtuullisesti, mutta ulkonäköön verrattuna tärkeämpää on olla terve ja tehdä asioita kohtuudella. Oletko kuullut ’lagomista’ (termi, jonka lifestyle-kirjat ovat tehneet tunnetuksi maailmanlaajuisesti)? Lagom on Norjan ja ruotsin kielen sana, joka tarkoittaa ”JUURI oikeaa määrää”. Sitä voisi tarkastella ”tasapainossa”, ”sopiva määrä, ”kohtuudella”. Sellaiset sanat kuin keskiverto tai riittävä viittaavat jonkinasteiseen niukkuuteen, kun taas lagom sisältää tarkoituksenmukaisuuden mielleyhtymän. Se ei ole täydellisyyttä, vaan yksinkertaisesti juuri sopiva, ehkä niin kuin asioiden ”makea kohta”.

3. Kotoisa ja mukava elämä

Seguing verkkareista ja kohtuudesta: Suomessa arvostetaan yksinkertaisuutta, kodikkuutta ja tasapainoa arjessa. Olet luultavasti kuullut ’hygge’ – käsitteestä (jälleen, skandinaavisista lifestyle-kirjoista)? Tanskan ja Norjan sana hygge viittaa johonkin mukavaan, turvalliseen, kodikkaaseen ja tunnettuun. Se on psykologinen tila ja (elämäntapa) käsite, jolla on positiivisia mielleyhtymiä. Arki voi olla hyggeä / kodikasta, leppoisaa, tunnelmallista ja edistää omaa hyvinvointia.

4. Nöyränä (mutta ylpeänä)

pidän tätä mielenkiintoisena seikkana, joka on kaukana mustavalkoisesta, mutta haluan korostaa sinulle hyviä, terveitä puolia. Katsokaas, ihmiset olemme ylpeitä ihmisiä, kun saavutamme jotain (jos olette koskaan nähneet pohjoismaalaisia urheilu-ottelussa, tiedätte mistä puhun), mutta emme pidä kehuskelua tai näyttelemistä hyveenä. Kehut otetaan sydämelle, mutta ei haluta tehdä muiden oloa epämukavaksi tai oloa yhtään vähemmäksi. Voi esimerkiksi pukeutua nätisti, hankkia ylellisiä asusteita tai ajaa kivaa autoa, mutta sillä leuhkiminen näkyy huonona makuna. Jos menee hyvin, ihmiset näkevät, ettei sitä tarvitse huutaa katoilta. (Minun mielestäni ainakin suomalaisten pitäisi kuitenkin oppia enemmän kehujen vähättelystä.)

5. Terveys tulee ensin

hieman edellisestä esimerkistä: täällä arvostetaan terveellisyyttä ja viihtyvyyttä, joten stressillä tai kiireellä kehuminen tuntuu hyvin oudolta. Esitellään miten bi-zee olet, työntämällä itsesi breaking point, hustling 3 työpaikkoja, on kuntosalilla joka päivä, tai pakkomielteisesti saada kauneushoitoja kääntää taaksepäin aika eivät ole huolissaan ihailtavaa tai kehuskelua asia. Toxic hustle-kulttuuri ei vastaa rakkauttamme kohtuuteen, kodikkuuteen, nöyryyteen tai terveytemme arvostamiseen. Luonnossa olemista, ulkoilmakävelyjä, terveellisesti syömistä, tasapainon säilyttämistä ja hyvän elämän viettämistä pidetään enemmän ’oikeana’ elämisenä.

lisää ajatuksia …

Toki meihin vaikuttavat länsimaiset kauneusstandardit, sosiaalinen media, populaari-ja työkulttuuri jne. Emme ole immuuneja ongelmille, epävarmuuksille kasvoissamme, ihossamme ja kehossamme, työelämässämme ynnä muussa. Mutta mitä olen kerännyt joissakin maissa ja kulttuureissa ulkonäkö ja hustling ovat tärkeämpiä, ja sinun täytyy mahtua tiettyyn ruutuun, jotta näyttää onnistuneen. Joten kirjoittamalla tämä viesti oli ystävällinen muistutus itselleni samoin, ja jos olen linjassa pohjoismaisten arvojen.

minua saa rakastamaan näitä pohjoismaisia käsitteitä vielä enemmän se, miten ne yhtyvät rakkauteeni Japania ja monia japanilaisia elämänfilosofioita, yhteiskunnallisia käsitteitä ja arvoja kohtaan, kuten”ikigai” (”olemassaolon syy”) ja ”Wabi-sabi” (epätäydellisyyden hyväksyminen) tai ”mottainai” (tuhlaava, liian hyvä tuhlattavaksi). Ehkä enemmän niistä joku toinen kerta!

And now, drumroll please …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.